Kilpailu lähti liikkeelle varsin mallikaasti, sillä EK1 Laajavuori lasketeltiin hiukan tunnustellen, jääden vain 0,2s Mäkisen Nikon luokkapohjille. Perjantai-iltana ajettiin yhteensä siis kolme EK:ta, joista EK2lla mokasimme sitten pahemman kerran ja hukkasimme käytännössä voittomahdollisuuden. Rankka vesisade alkoi juuri pätkän lähdössä ja kokemattomuus kyseisestä kelistä aiheutti kahden risteyksen pitkäksi suistumisen ja n. 20s tappion kärjelle. EK3 kuitenkin ryhdistäydyttiin ja ajettiin reilun sekunnin pohjat.
Lauantai-aamuyön tunteina kovista niskakrampeista kärsineenä, päätimme kuitenkin aamulla jatkaa kisaa toisenakin päivänä. Yritimme vielä hyökätä, EK4 ja EK5 ajoimme jälleen luokkapohjat tavoitteena kurota eroa kärkeen. EK6 tuli sitten taas noin neljä sekuntia takkiin, mutta EK7 onnistui rennolla ajolla vielä oman luokan, sekä Trophyenkin nopeimmaksi.
Kilpailu sujui kaikenkaikkiaan mallikkaasti, vauhti oli kohdillaan, eikä ajo ollut mitenkään yliyrittävää, eikä ns. ”roikuttu” juuri missään. Päätettiin EK6 jälkeen, että ajetaan sen kummemmin hulluttelematta maaliin ja napataan kakkospysti kotiin vietäväksi.
EK8 alussa kartturi hieman varoitteli, että tiellä saattaa olla paljon kivia ja röykkyjä. Varovasti katselimme mutkat ja sisäreunat, mutta laskimme menemään kuitenkin sen kummemmin mitään huomaamatta.
Noin 6 kilometrin kohdalla homma kääntyi sitten kirjaimellisesti päälaelleen. Todella pitkän suoran päässä häämötti pimeä nypynylitys, jonka kyllä näki kaartavan hiukan vasempaan. Lähestyimme nyppyä kaasu pohjassa, nelosvaihde sisässä. Auto hyppäsi yllättävän paljon ja odottamattomasti pompautti perän uudestaan ilmaan, sillä tuloksella että auto lähti liukumaan poikittain arviolta noin 130kmh vauhdissa pitkin tietä. Tilanne ei ollut hallinnassa, mutta ideana oli että auto pysähtyy tielle ja matka jatkuu. Auto kuitenkin liukui oikealle puolelle tietä ja siellä olleeseen kiveen, joka kiepautti auton ilmateille, lennon jatkuessa noin 50 metriä 4,5 volttia katon kautta suoraan metsikköön. Auto tuhoutui kolarissa melko pitkälti kokonaan, kartturin penkkikin oli hiukan vääntynyt pääkatsastajan raportin perusteella. Täytyy mainita tässä kohtaa kiitokset kaarien tekijälle eli Porttikivi Racingille, ilman suurempia vaurioita selvittiin.
Seuraava askel on otettava nyt hyvin pikaisella aikataululla. Budjetin kerääminen ja uuden kaluston hankinnan suunnittelu alkaa nyt.
Kiitos vielä tukijoille Scandia Rent Jyväskylä, Sport Auto Hyvinkää, Rengasnuora Jyväskylä.
Erityiskiitokset myös nostoporukalle jotka jeesasivat auton kärrylle tuolla kaatopaikassa ja suurkiitokset myös kilpailun järjestäjille erinomaisesta kilpailusta, tulemme varmasti ensi vuonna uudestaan.