Uutiset & TiedotusKoskenala tiedottaa / Tunturi 201002.02.2010
Kauteen 2010 lähdettiin täysin puhtaalta pöydältä kun toinen Italian ihmeistä, Uno, myytiin uuteen kotiin. Ruotsista löytyi uudeksi rakentelukohteeksi Skoda Fabia, joka rontattiin Suomeen syyskuun alkupuolella, tarkoituksena rakentaa siitä uusi 1400 luokan kilpuri. Aikapula ja suunnitelmien muutokset kuitenkin johtivat siihen että tulevaan kauteen päätettiin lähteä tallissa olevalla V1600 luokan Alfa Romeolla. Autohan osoitti jo potentiaalinsa kun Frasse kurvaili muutaman SM osakilpailun luokan kärkivauhtia viime vuonna kyseisellä Ferrarin värisellä urheiluautolla. V1600 autot V1600 luokan autothan ovat siis todellisia vakioautoja, kaikki automerkit ja mallit ovat sallittuja. Valmistusvuosi pitää olla 2002 tai uudempi, moottorin tulee alle 1600 kuutiota, kaksivetoinen. Luokassa autojen kaikki virittäminen on kielletty, alustan saa muuttaa ralliin sopivaksi ja turvavarusteet ovat samat kuin Räikkösen Citikassakin. Erimerkkiset autot ovat kilpailukykyisiä keskenään painoindeksin takia, eli mitä tehokkaampi auto, sitä enemmän sen pitää painaa. Tässä suhteessa Alfan etu on luokassaan ehkä tehokkain moottori, n 145 hevosvoimainen Alfan oma Twin Spark voimanlähde. Toinen hienous on Alfan todella kehittynyt pyöränripustus, joka ei muuta etupyörien kulmia missään vaiheessa pyörän liikkuessa pystysuunnassa. Ja kuten meidän tiimimme tapoihin kuuluu, niin ajamme varmasti aina sellaisella autolla millä muut eivät uskalla J Tuotekehitystä Alfassa oli vielä muutamia keskeneräisyyksiä joita alettiin syksyn mittaan Siuntion Racing pajalla todenteolla laittamaan kuntoon. Uutta panssaria, jarrujen viimeistelyä, alustan säätöjä, jne. Aluksi aina tuntuu että aikaa on vaikka kuinka paljon mutta niinhän se kiire vaan aina pukkaa päälle, niin nytkin. Petteri ei ollut ennen ajanut Alfalla kilpavauhtia koskaan joten lievää jännitystä oli ilmassa, koska Alfa on ajettavuudeltaan aivan ”eri planeetalta” kuin Uno. Uudenaikaisen auton alustageometria on niin kehittynyttä että ajamiseen piti ottaa aivan uudenlainen rauhallisempi tyyli, kuten myös vaihtamisen tyyli piti palauttaa vastaamaan normaalityyliä, koska vakioauton vaihteisto ei kestä ”rusikoimista” ilman vaurioita. Viime vuonna vaihteisto tuotti päänvaivaa, mutta oikean vaihteistoöljyn myötä ongelma poistui. Eikö ole kummallista että kun laittaa vaihteistoon sen öljyn mitä valmistaja suosittelee, niin kaikki toimii J, oikeat liukasteet toimittaa Selenia. Toinen häiriöitä aiheuttanut ongelma oli moottorin heiluminen, joka esti myöskin vaihteensiirron täydellisen toiminnan. Tähänkin tiimimme tuotekehitysosasto löysi ratkaisun, pari tuubia tuulilasiliimaa koneen kumikiinnikkeisiin ja hyvä tuli. Kaikki siis alkoi olla valmista auton ensitestejä varten. Samaan syssyyn meni sitten vielä kaikki ajovarusteet uusiksi ja uutuutena tuli vielä Ensitestit Kehitystyön hedelmiä päästiin korjaamaan Saukkolaan EK:lla loppiaisen jälkeisellä viikonlopulla. Testiä ajettiin n 40 ek-kilometriä ja kaikki tuntui toimivan loistavasti. Alustan säädöt saatiin kohdalleen ja muutenkin auto istui ensimetreistä Petterin käteen loistavasi ja odotukset ja pienet paineetkin alkoivat kasvaa kuljettajien korvien välissä Tunturi rallia odottaessa. Kohti Tunturia Alfan osalta kaikki oli valmista kauden avaukseen. Tänä vuonna päätimme aloittaa jo Tunturirallista, koska sieltä saisi maaliin päästessä molemmilta kilpailupäiviltä omat pisteet. Vaikka tulisi perjantaina keskeytys, niin lauantaina olisi vielä mahdollisuus ajaa sen päivän osakilpailun pisteistä. Valmistelut kisaan aloitettiin Lapin Kansaan laitetulla rivi-ilmoituksella – halutaan vuokrata omakotitalo Rovaniemen läheltä 23-31.1. Muutama soitto tuli ja saimme vuokrattua omakotitalon aivan keskustan tuntumasta. Kuljettajat, Petteri ja Arto, lähtivät matkaan lauantaina aamutuimaan kohti Rovaniemeä, onhan se samalla mainio tapa viettää talvilomaa harrastuksen parissa. Petterille koitos oli jo neljäs, kun taas Artolle Tunturiralli oli ensimmäinen. Rovaniemellä odotti jonkinasteinen yllätys, koska lunta oli noin puolet vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla, eli ei ollut perinteistä metrin penkkaa mihin nojata. Nuotittamaan pääsi maanantiaamusta ja reitille lähdettiin aika rivakalla tahdilla koska Lappiin oli luvattu rankaa lumisadetta tiistai-illasta alkaen. Tunturissa ajetaan pääsääntöisesti metsäautoteitä jotka avataan vain kisan vuoksi ja jos lunta alkaa tulla niin järjestäjä auraa tiet vasta kun sade on päättynyt. Reitti oli kuskeilla pulkassa jo tiistaina ja torstaille jäi kaksi erikoiskoetta joihin ei aiemmin päässyt. Tosin toinen niistä jäi käymättä, kun erikoiskoe yksi oli myös samalla testierikoiskoe ja se suljettiin torstaina tasan juuri sillä hetkellä kun kuskit olivat sinne menossa, että sillei. Pienen kiroilun jälkeen kuskit saivat onneksi ”lainanuotit” tutulta kuljettajaparilta, mutta sehän tiedetään että toisten nuoteilla ajamisesta ei tule kuin sanomista, niin tälläkin kertaa. Huoltoa varten oli sovittu vuokrattavaksi lämmitetty telttapaikka kahden muun autokunnan kanssa, mutta paikalle saavuttaessa hinta oli kolminkertaistunut ja loppujenlopuksi koko teltta ei sitten ollutkaan. Tämä aiheutti lievää hässäkkää koska kukaan näistä kolmesta autokunnasta ei ollut ottanut mukaan mm generaattoria joka olisi kuulunut teltan hintaan. Onneksi tiimimme huoltomiehet olivat nopeita ja hakivat Rovaniemen viimeisen vuokrageneraattorin Ramirentistä. Huoltomiehet olivat sitten taivasalla kun omat teltatkin oli jätetty kotiin. Torstain jännitteitä lisäsi myös mystinen sähkövika joka vei autosta kaikki virrat. Tunnin ihmettelyn jälkeen vika paljastui palaneen pääsulakkeen muodossa, mutta tämäkin omiaan lisäämään kuskien ”kierroksia” kisana alla. Ja sitten asiaan Jos yleensäkin on kuskeilla ”perhosia vatsassa” ennen kisaa, niin nyt niitä oli varmaan tuplat. Jännitys oli huipussaan starttia odotellessa. Kuten edellä kerrottiin, niin lainanuoteilla ei vaan voi vetää. Ykkösellä aika oli toiseksi nopein luokassa, mutta turpiin tuli liki 20 sekuntia ja se on paljon täälläkin vaikka kisa on pitkä. Kakkos ek:lle kuskit lähtivät uudella asenteella ja ennen kaikkea omilla nuoteilla ja sieltä oli tuloksena selkeät luokkapohjat, vaikkakin epäilykset edellä menevän auton nopeudesta mietitytti. Oli vähän sekavat tunteet kun matka jatkui kohti Kemijärven suunnalla ajettavia erikoiskokeita 3,4 ja 5. Pitkällä siirtymällä kuskin ajatukset harhailivat laidasta laitaan, oonko ihan kädetön, kestääkö auto, miten se Laineen Risto meni sillä VW Pololla niin kovaa???. Tunturin luonteeseen kuulu lumipöly ja pitkät erikoiskokeet. Tähän kun lisätään lähes satunnainen lähtöjärjestys luokan sisällä, niin kaikenlaista voi sattua.Kolmonen, Ero ykkösenä ajavaan Risto Laineeseen sen kuin kaventui. Nelonen oli lähes 30 kilometrinen Ristilampi jossa oli taas edellä ajavan pölyt silmissä jo alle puolenvälin ja nyt oli ”noutaja” lähellä koska lumipölyssä ajaminen on todella raskasta ja etäisyydet vaikeata arvioida, siihen kun lisätään kuskin väärin kuulema nuotti, niin huonolla tuurilla Alfaa lapioitaisiin varmaan vieläkin kurun pohjalta. Tuuria oli siis matkassa, pitävä penkka ja ajoissa löytynyt ”hätäkakkonen” toivat italianihmeen takaisin tielle ja johtivat silti luokan nopeimpaan aikaan. Ensimmäisellä ek:lla menetetty ero oli siis ajettu jo kiinni ja kuskimme siirtyivät luokan johtoon kahden sekunnin turvin. Perjantain päätti Rovaniemen Mäntyvaaran raviradalla ajettu ”super ek”. Nyt voi sanoa että muille tuli näytettyä ”närhen munat” kun kuskimme täräyttivät kolmen kilsan ek:lla 12 sekunnin pohja-ajan!!!. Perjantain osiosta siis täydet luokkapisteet ja yötauolle siirryttiin 14 sekunnin luokkajohdossa, ei meinannut oikein uni tulla… Lauantaipäivän aloitti ehkä kisan yksi huonokuntoisimmista erikoiskokeista kolmekymppinen Siikakämä. Oliko sitten liian varovaista ajamista vai nostiko Laine vauhtiaan, mutta turpiin tuli 23 sekuntia. Taas oli aika hiljaisia miehiä Alfan sisällä ajan kuultuaan. Seuraava erikoiskoe peruttiin koska palaman syttynyt kilpa-auto vaati palokunnan saapumista paikalle. Nyt alkoi tuntua että riittäkö matka eron kiinniajamiseen. Huoltotaukoa ennen ajettiin uudelle raviradan ek ja itseluottamus kasvoi kun taas kuskit täräyttivät 12 sekunnin pohjat. Jäljellä oli vielä kolme erikoiskoetta, samat kuin perjantaina ajetut 3,4 ja 5. Tunteet oli taas hieman sekavat, mutta asenteella ja huumorilla on ennenkin selvitty!. Tallipäällikkö Frasse ilmoitti että jos ei tule luokkavoittoa niin auto menee välittömästi myyntiin ja kuskeille sanotaan niinkin Diili ohjelmassa - ”sä saat potkut”. Sitten kuskit söivät ”käärmekeittoa” ja lähtivät kohti kolmea viimeistä ek:t illan tummuessa. Kun ollaan tunturien lomassa, keskellä ei mitään, niin yhteydet ei oikein toimineet ja kuskit eivät saaneet oikeata tilannetietoa. Koko ajan oli luulo että ollaan edelleen perässä. Siihen ei sitten auttanut kuin lyödä ”lappu lattiaan” ja ajaa niin kova kuin osaa ja vähän vielä ylikin. Nyt voi sanoa että se kannatti vaikka oltiinkin jo johdossa kun kaksi ek:ta oli vielä ajamatta, mutta eihän kuskit sitä tieneet vaan vetivät kuin viimeistä päivää ja voittivat luokkansa puolellatoista minuutilla!!!. Pisteitä maksimit, luokkavoitto, auto toimi moitteettomasti – voiko vielä muuta toivoa?. Huvittavinta tässä on se että kuskeilla on nyt enemmän pisteitä kasassa kuin Unolla yhteensä kolmeen vuoteen. Tästä on hieno jatkaa kohti Mikkelin kisaa. Tunturista tuli siis ikimuistoinen reissu. Haluamme kiittää erityisesti huoltoa, Johkua ja Tonia hienosta työstä, logistiikasta ja räväkästä generaattorin vuokrauksesta. Iso kiitos myös Autoasi Hämeenlinnan liikkeelle, josta saimme pakettiauton käyttöön kisan ajaksi, sekä uudelle yhteistyökumppanillemme Selenia voiteluaineet – nyt vaihteisto toimii. Palataan asiaan taas Mikkelin jälkeen. Terveisin Team kolhutpois tiedotus |
Kalustoa vaihtoon